Yhteiskuntaoppi 1:
Maahanmuutto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käsitteitä:

Maahanmuuttaja:
Ihminen, joka siirtyy syystä tai toisesta oleskelemaan toiseen kansallisvaltioon.

Pakolainen:

Ihminen, joka on paennut kotoaan henkilöön perustuvan vainon tai yleisen turvattomuuden vuoksi. Nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella ja täyttää Geneven sopimuksen pakolaisuuden edellytysten ehdot.

Maahanmuuttovirasto:
Sisäasiainministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleslkeluun, pakolaisuuteen, sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asiota.


Uutiset/lehtileikkeet ja kommentit:

Kaleva – Kotimaa 2. maaliskuuta 2011

Opettajat: Maahanmuuttajien opetus ylimääräinen rasite

Opettaja-lehden tekemän kyselyn mukaan opettajat kokevat maahanmuuttajien opettamisen ylimääräisenä rasitteena ja lisätyönä, johon ei saa koulutusta ja joka ei näy palkassa. Maahanmuuttajaoppilaille ei myöskään koeta olevan tarjolla riittävästi suomen kielen opetusta.

Kahdeksan kymmenestä kertoi, ettei ole saanut koulutusta maahanmuuttajien opetukseen.

- Opettajan työmäärä kasvaa, kun luokanvalvojan pitää olla tulkin välityksellä yhteydessä koteihin, kuvaili tilannetta yksi kyselyyn vastanneista.

Lähes joka toinen vastanneista kannatti maahanmuuttajien osuuden rajoittamista kouluissa. Kolme neljästä opettajasta katsoi, että tilannetta voisi parantaa hajauttamalla maahanmuuttajia asumaan eri puolille Suomea ja hajaannuttamalla oppilaita enemmän eri kouluihin.

Valtaosa vastanneista piti kuitenkin maahanmuuttajien läsnäoloa koulussa tai päiväkodissa tekijänä, jolla voidaan lisätä suvaitsevaisuutta ja hälventää ennakkoluuloja.

Opettaja-lehden kyselyyn vastasi tammikuussa 456 lehden lukijaa.

 

Oma kommentti:
Uutisen esiin nostamat väitteet opettajan työmäärän lisääntymisestä maahanmuuttajia opetettaessa on varmastikin ongelma tietyissä osissa Suomea, joissa maahanmuuttajia on paljon. Koko Suomen tilastoja katsottaessa täytynee kuitenkin todeta, että alhaisen syntyvyyden vuoksi suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan tulevaisuudessa maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajien määrä vaihtelee Suomessa hyvin paikkakuntakohtaisesti. Siksipä maahanmuuttajien asumisen hajauttaminen voisikin olla jossainmäärin toimiva ratkaisu ongelman kitkemiseksi. Toisaalta maahanmuuttajien sijoittaminen tiettyihin osiin Suomea vaikuttaisi maahanmuuttajien yhteisöllisyyteen ja voisi vaikuttaa täten myös kielteisesti. Ongelmaksi muodostuisi mahdollisten tukijoukkojen vähäinen määrä tai pahimmassa tapauksessa jopa puuttuminen.
Opettajien rasittuminen työssä on myöskin yhteiskunnalle epäedullista, sillä pidemmän päälle jo valmiiksi rasittavan työn päälle kasaantuvat lisäongelmat lisäävät opettajien riskiä masentua tai joutua työkyvyttömiksi. Siksi opettajien kouluttaminen maahanmuuttajien opetukseen olisi myös hyvin hyödyllistä. Myös kieltenopetusta voitaisiin lisätä ja joitakin kouluihin järjestää erityisiä luokkia, joiden opettajalla olisi vastaavat, maahanmuuttajien opettamiseen valmistava koulutus.

130 sanaa


Kaleva – Kotimaa 8. maaliskuuta 2011

Vuoden pakolaisnaiseksi somalialaislähtöinen hoitaja

Vuoden pakolaisnaiseksi on valittu somalialaislähtöinen erikoissairaanhoitaja Saido Mohamed.

Suomen Pakolaisavun hallitus valitsi Saido Mohamedin Vuoden pakolaisnaiseksi hänen pitkän ja monipuolisen vapaaehtoistyönsä vuoksi. Hän on toiminut vapaaehtoisena muun muassa Somaliliitossa ja tehnyt etsivää nuorisotyötä Kanava nuorisossa. Saido Mohamed toimii myös Suomen Somalia-verkoston varapuheenjohtajana ja kehitysyhteistyötä tekevän Sahed-yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.

36-vuotias Saido Mohamed syntyi ja asui lapsuutensa Mogadishussa. Suomeen hän saapui 1990-luvun alussa.

Vuoden pakolaisnaisena hän haluaa kiinnittää huomiota etenkin maahanmuuttajataustaisen nuorison tilanteeseen. Mohamed ei ole kovinkaan tyytyväinen siihen kuvaan, jonka media välittää maahanmuuttajista. Kaikki uussuomalaiset esitetään yhtenäisenä ryhmänä, ja he esiintyvät julkisuudessa lähinnä ongelmana.

- Miksi Suomi ei ole ylpeä menestyneistä maahanmuuttajistaan? Haluan tehdä yhteistyötä elämässään onnistuneiden maahanmuuttajien kanssa ja luoda yhdessä heidän kanssaan positiivisempaa kuvaa maahanmuuttajista.

Oma kommentti:
Suomen tulevaisuuden kannalta maahanmuuttajat ovat tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Työpaikkojen määrä ei vastaa Suomen syntyvyystilastoja ja suurien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle eivät pelkät suomalaiset riittäisi pitämään taloutta kasassa. Tästä johtuen onkin epäedullista, että suomalaisille annetaan mediassa varsin kielteinen kuva maahanmuuttajista. 39
Suomalaisessa yhteiskunnassa täytyisi panostaa suomalaisten nuorten maahanmuuttajia kohtaan kokemien rasististen käsityksien kitkemiseen. Vaikka osalla maahanmuuttajilla on ongelmia sopeutua Suomen kulttuuriin, on medialla tapana yleistää maahanmuuttajat yhdeksi, suureksi ongelmien laumaksi. Tällainen suurentelu tuo hallaa yksilön lisäksi myös yhteiskunnalle, sillä se lisää syrjintää, sekä koulu- ja työpaikkakiusaamisen määrää. Kiusaaminen puolestaan voi johtaa mielenterveysongelmien tai työuupumuksen kautta työkyvyttömyyteen. Maahanmuuttajien sopeutumisprosessi myös pitkittyy, mikäli heitä ei hyväksytä yhteiskunnan osasiksi käytännön tasolla. 68
Saido Mohamed on uutisen pohjalta hyvä esimerkki siitä, etteivät kaikki maahanmuuttajat ole rikollisia tai ongelmanuoria. Ennenmuuta maahanmuuttajat pitäisi nähdä työvoimana, joka avaa monia mahdollisuuksia myös kansainvälisen toiminnan saralla. Maahanmuuttajien koulutukseen ja kielelliseen opetukseen pitäisikin panostaa entistäkin enemmän, jotta maahanmuuttajien taidot ja kyvyt pääsisivät entistä enemmän esille yhteiskunnan kilpailussa.

155 sanaa
Kaleva – Kotimaa 28. maaliskuuta 2011

Maahanmuuttovirasto torjuu Thorsin arvostelun

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja torjuu maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin esittämän arvostelun turvapaikkahakemusten hitaasta käsittelystä.

 

Ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan hakemusten käsittelyä on koko ajan nopeutettu. Vuorio sanoi maanantaina tiedotteessaan, että Maahanmuuttovirasto täytti viime vuonna valtaosin ne tulostavoitteet, jotka sisäministeriö oli sille asettanut.

Vuorion mielestä Thorsin väitteet viraston tehottomuudesta ja hakemusten makuuttamisesta tuntuvat kohtuuttomilta.

Vuorio muistuttaa, että hakemusten perusteiden huolellinen selvittäminen on myös hakijan itsensä etu, vaikka käsittelyaika pidentyisikin.

Vuorion arvion mukaan turvapaikkahakemukset ruuhkautuvat jälleen ensi vuonna, kun viraston määräaikaiset virat lakkautetaan.

Oma kannanotto:
Uutisesta ilmenneiden hakemuksien taustojen tarkka selvittäminen on monesta syystä varsin tärkeää suomalaiselle yhteiskunnalle. Turvapaikkaa hakevien määrät ovat suuria ja myös siksi hakemuksien hyväksymistä täytyy rajoittaa huolellisesti ja järjestelmällisesti.
Paperien käsittely varmasti nopeutuisi, mikäli selvitystyön tasoa laskettaisiin, mutta pidempää aikaväliä katsottaessa vastaavanlainen toiminta tuottaisi valtiolle vain tappioa. Vastaavassa tilanteessa Suomeen päätyisi tulevaisuudessa entistä enemmän ulkomaalaisia, joiden taustat jäisivät hämäränpeittoon ja jotka saattaisivat tuottaa hallaa yhteiskunnan kehitykselle, sekä pakolaisten, että maahanmuuttajien jo valmiiksi vääristellylle ihmiskuvalle.
Astrid Thorsin esittämä arvostelu turvapaikkahakemusten hitaasta käsittelystä on ristiriidassa uutisen tietojen kanssa. Siksi onkin vaikeaa ja asiatonta ottaa kantaa hänen esillenostamansa asian suhteen, ilman aikaisempaa tietämystä Thorsin väittämän lähtökohdista ja perusteluista. Uutisen pohjalta voitaisiin kuitenkin sanoa Maahanmuuttoviraston koittavan tehdä parhaansa, jotta Suomalainen yhteiskunta voisi kehittyä turvalliseksi niin suomalaisille, maahanmuuttajille, kuin Suomesta turvapaikkaahakevillekin.

127sanaa


Kaleva - Kotimaa Ma. 1. huhtikuuta 2011

Väitös: Rasismia hyssytellään kouluissa

Kouluissa esiintyvä rasismi häivytetään usein neutraaliksi puheeksi kulttuurieroista. Maassa maan tavalla -keskustelu häivyttää alleen muunlaiset tavat olla ja elää. Näihin johtopäätöksiin on tullut tutkija Anne-Mari Souto väitöksessään, jossa hän tutki joensuulaisen koulun monikulttuurisia luokkia.

- Yksilöä ei nähdä kulttuurierojen takaa, joten kulttuurierojen törmäys näkyy yksilöiden vastakkainasetteluna. Ongelmallisinta on "väritön rasismi", mikä näkyy etenkin venäläisnuorten syrjintänä, sanoo Souto.

Hänestä rasismi tulee tehdä näkyväksi kouluissa eikä hyssytellä sitä.

- Liikaa odotetaan, että maahanmuuttajat ottavat ensin kontaktia, ja siihen vedoten pidetään heihin välimatkaa.

Sosiologiaan kuuluva väitös tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa tänään. Tutkimusaineisto on kerätty 2000-luvun alussa.

Oma kannanotto:
Yksilön henkilökohtaisten taitojen ja luonteenpiirteiden löytäminen olisi Suomen valtiolle paljon edullisempi vaihtoehto, kuin Anne-Mari Soudon esiin nostama, suomalaisessa yhteiskunnassa pesivä kulttuurirasismi. Maahanmuuttajien kulttuuriset erot täytyisi nähdä vahvuutena, jota niitä voitaisiin käyttää hyväksi myös Suomen yhteiskunnan kehittämisessä.
Koulukiusaamista maahanmuuttajia kohtaan voi ilmetä monella tapaa. Puhetavan eroavaisuudet, suomalaisnuorten piirteistä poikkeava ulkonäkö, sekä erilainen pukeutuminen voivat vaikuttaa maahanmuuttajanuorten hyväksyntään kouluyhteisöissä. Tämä puolestaan ei johda mihinkään hyvään, vaan vaikeuttaa maahanmuuttajien sopeutumista Suomeen, tekee prosessista entistä vaikeamman ja pahimmassa tapauksessa syrjäyttää maahanmuuttajanuoret suomalaisesta yhteiskunnasta.
Niin mediassa, kuin ruohonjuuritasollakin massatoiminta on yleistynyt, mikä on toisaalta ristiriidassa vallitsevan vapaus- ja yksilönoikeuksia ajavan aatteen kanssa. Maahanmuuttajien kohdalla keskitytään uutisoinnissa ja keskusteluissa puhumaan maahanmuuttajista suurempina massoina ja unohdetaan yksilöiden tuomat edut ja mahdollisuudet. Nykyisen työllisyystilanteen valossa ihmisten on myös vaikeampaa hahmottaa Suomen tulevaisuuden näkymiä maahanmuuttajien kohdalla.

128sanaa


Helsingin Sanomat – Kotimaa 23. huhtikuuta 2011

Suomi kasvaa ulkomaalaisvoimin (uutinen liitteenä tehtävien ohessa)

Oma kommentti:
Suomen maahanmuutto on viimevuosina kiihtynyt nopeaan tahtiin. Suurin syy Suomeen saapumiselle on uutisen mukaan työpaikan etsiminen. Ongelmaksi nousee kuitenkin kielitaidon puute, sekä kysyntään nähden liian pienet suomenkielen opiskelumahdollisuudet.
Hyviä puolia maahanmuutossa on mm. tulevaisuudessa suurempien ikäluokkien jättämien työpaikkojen täyttyminen. Ilman ulkomaalaisvoimia varsinkaan sosiaalipuolen työt jäisivät tekemättä, sillä ulkomaalaiset ottavat töitä herkemmin kuin suomalaiset, jotka puolestaan vaativat korkeampaa palkkatasoa raskaaseen työhön nähden.
Maahanmuuttoprosentit eivät kuitenkaan ole juurikaan EU:n keskitasoa korkeampi. Suomea voitaisiinkin sanoa maahanmuuttomaaksi. Toisaalta maahanmuuttajien prosentuaalinen määrä teollisuusmaissa, Suomi mukaan lukien, on noussut myös johtuen maiden väestönkasvun hiipumisesta. Näinpä väestönkasvu nykyisin onkin pitkälti kiinni maahanmuuttajien panoksesta ja vaikutuksesta. Vaikka suomalaiset paikoin ovatkin tätä ajatusta vastaan, olisi heidän silti hyväksyttävä se tosiasia, ettei Suomi voi loputtomiin välttyä kansainvälistymiseltä.

119sanaa