En oikeastaan tiedä missä mielessä tuota sanaa pitäisi tämän päivän osalta käsitellä. Tai mistä näkökulmasta lähtisin eroahdistusta käsittelemään. Mutta parempi aloittaa jostain.
   Olin tänään S:än luona ja no... mentiin kirjastoon. Sit S sai viestin yhteisen kaverimme poikaystävältä ja soitti sitten tälle. Luurista kuului sitten että "ollaan vissiin eroomassa" ja "voisitko mennä kattomaan sitä".
Käytiin pitsalla ja  yms... sit tää meidän kaveri tuli itkien sinne S:n (saakuti ku toi kuulostaa tyhmältä...) luokse. Se ihan täris ja näytti pieneltä albiino pupulta. Se on nii sulonen :< Ymm.. kyl se sit pikkuhiljaa rauhottu. Käyntiin hakee sen kamppeet S:lle ja sit se jäi nyt niille yöksi. Pitäis mennä aamul heti niille pitää kaverille seuraa ku S menee kouluun ja itel kaks ekaa tuntia vapaata nii.. Onneks on.
   En sit tiiä. Eron syy... täl hetkel puhunu jotain välimatkasta mut tuskin se on se oikee syy. Mut kuulemma siihen on joku hyvä syy sen pojan sanoman mukaan. Saas nähdä mitä se sanoo. Näkevät ensviikon torstaina. Sit tietää.
   Sit tätä toisenlaista eroahdistusta. Ton koko episodin aikaansaannoksena aloin tietty miettii omaa suhdettani. Ja tajusin että hitto mä en halua erota. Mä haluan just sen nolon, hävettävän, ihanan, rakkaan mieheni joka mul on just nyt vaikkei se sovikaan mihinkään tän maailman kategorioihin. Se on vaan just se mun rakas. Sit ku nähdään pääsiäisen jälkeen nii aion kyl toivottaa sen lämpimästi tervetulleeksi ja vaan painautua sitä vasten :)
   Mut en tiiä. Pitää ny mennä nukkumaan että jaksaa huomen nousta aamul sinne kaverille. Kävin just suihkus ja pitäis nää hiuksetki viel kuivata. Mut joo. Öitä!